Rullakiekko: Kausi päättyi kalkkiviivoilla vähän jäissä, pienissä häissä!

Alkuun pahoittelut, että toimittaja ei tällä kaudella ole ehtinyt raportteja kirjoittamaan. Työ ulkomaan kirjeenvaihtajana rullakiekkovastaavana Grönlannissa on vienyt kaiken ajan. Mutta nyt parannan tapana ja yritän tiivistää tähän yhteen raporttiin koko kauden.

HöySän hieno kausi ei saanut arvoistaan päätöstä vaan kausi päättyi finaalitappioon Volantesille. Esiintyminen finaalissa oli toinen HöySän rullakiekon seitsemän kautta kestäneessä harrastesarjataipaleessa. Hopea mitali oli siis toinen ja myös yksi pronssi on taskussa viime kaudelta.

Kauteen 2011 mahtui pääasiassa hyviä otteluita ja kokonaisuudessaan kausi oli hyvä. Viimeinen silaus puuttui finaalissa. Urheilussa on turha selitellä, mutta kolme matsia putkeen peräkkäisinä päivinä näkyi finaalissa. Myös vastus oli selkeästi parempi kuin mikään aiempi ja ehkä HöySän pelistä aisti tämän finaalissa, että kovista peleistä ei runkosarjassa tullut tarpeeksi kokemusta. Suurin pettymys koettiin kuitenkin, kun kakkossijasta oli luvattu pokaali, jota ei koskaan saatu?! Jos liitto lukee tämän, niin voitteko toimittaa sen postitse HöySän toimistoon, kiitos!

Koko kauden aikana pelattiin yhteensä kymmenen runkosarja peliä ja yksi playoff ottelu. Saldo oli kahdeksan voittoa yksi tasapeli ja kaksi tappiota. Runkosarjan pistepörssin voitto meni Tomille (21+14) ja puolustajien pisteykkönen oli Jukka (18+9). Ollilla taas oli eniten kakkossyöttöjä (10). Jäähypörssin voiton otti Tero (6min). HöySä saavutti myös kiitos Ilen historian ensimmäiset nollapelit ja tosiaan kahteen kertaan! Juhan saldo taas oli nolla jäähyminuuttia runkosarjassa, joka on ehkä kuitenkin kauden suurin saavutus peilaten kauteen 2010. Playoffien pistepörssin (samalla myös pakkien) voitti Juha (0+3) ja jäähyt menivät Tommille (1,5min) ja Juhalle (1,5min). Eniten playoffmaaleja teki tuuraaja (2+0).

Ollin (runkosarja: 2+17, playoff: 1+0) kausi oli ylä- ja alamäkeä. Ollin vaatimuksesta HöySän pistepörssiin ei lasketa mukaan kakkossyöttäjiä ja Olli olikin kakkossyöttäjien ykkönen tällä kaudella. Olli pelasi poikkeuksellisesti melkein koko kauden hyökkääjänä ja tutuksi tullut maalivainu (2 maalia) loistikin poissaolollaan koko kauden. Ollin tavaramerkiksi tuli myös otteluiden hanakka siirto ja tosiaan Juhannusviikolla sitten pelattiin kolme ottelua putkeen. Olli kävi myös varmistamassa että Hermanni varmasti astui Kreikan koneeseen! Tällä kaudella Olli teki ainoastaan yhden oman ja muutenkin syöttötaito on silmiä hivelevää. Katsojien harmiksi jalkakikkaa alimpana miehenä ei tällä kaudella nähty kertaakaan.

Juhan (runkosarja: 10+10, playoff: 0+3) kauteen mahtuu nolla jäähyminuuttia aina kauden viimeiseen sekuntiin asti, kunnes unelma murtui ja ajassa 30:00 tuli kauden ainoa jäähy. Ihme sikailua tuossa vaiheessa kautta (ei tainnut hermo kestää tappiota)? Pisteiden valossa kausi oli seitsemänvuotisen HöySä historian paras. Kauteen mahtui myös yksi loukkaantuminen (henkisesti monta, mutta fyysisesti yksi), mutta siitä selvittiin kiitos hyvän työterveydenhuollon. Eniten jäi harmittamaan, että kesken kauden maila hajosi (ollut vasta kaksi vuotta käytössä) ja Sittarin alelaareista jouduttiin hakemaan peliväline, jota budjetti ei olisi kestänyt.

Hermanni (runkosarja: 3+7, playoff: Kreikassa) taas säästeli tuttuun tapaan budjetissaan ja muovisilla matkaluistimilla tuli täyteen jo seitsemäs kausi hyvin tehoin. Hermannia alkoi kauden viimeiset pelit ja playoffit käsissä täristämään ja hän katosikin jo totuttuun tapaan ”Hannesmaisesti” Kreikan saarille. Viimeiset paparazzikuvat on otettu HKI-VTA kentällä lätkäkassi olalla Torspo kädessä (Miken #64 MM2011 paita päällä). 

Tommi (runkosarja: 3+6, playoff: 0+0) luuti jälleen kerran puolustuspäässä todella varmasti ja hyökkäyspäässä tuli myös mukavat tehot vaikka ehkä tutummaksi tulikin maalipuiden sijaan Barona-areenan kiiltävät ja vaarallisen kovat pleksit. Tommi myös taisteli Teron kanssa eniten jäähyjä ja aiheutti kauden ainoa rankkarin.

Tero (runkosarja: 4+2, playoff: poissa) ei tällä kaudella unohtanut kertaakaan luistimia kotiin, jota voidaan pitää kiitettävänä suorituksena vaikka hieman viime kauden pisteistä jäikin (eli ensi kaudella sitten luistimet kotiin ja pörssipisteet nousee kohisten?).

Jukasta (runkosarja: 18+9, playoff: 1+1) ei sanat riitä, joten parempi jättää kirjoittamatta, on sen verran liigamaista suorittamista päivästä toiseen ja mahtui kauteen yksi hieno omakin maali. Jukka voitti pakkien pistepörssin selkeästi ja harvassa oli ne tilanteet, jolloin Jukka olisi ollut hyökkäyspäässä, kun vastusta iski vastaan.

Tomi (runkosarja: 21+14, playoff: 0+1) voitti tosiaan jälleen kerran pistepörssin selkeästi ja oli joukkueen selkäranka hyökkäyspäässä. Tominkin suorituksen arvoa nostaa, etteivät luistimet jääneet kertaakaan kotiin. Aikaisempiin kausiin verrattuna Tomi oli koventanut peliään ja sikailujäähyjä tuli useampi. Ensi kautta tulee varjostamaan tuomareiden silmätikuksi joutuminen, mutta onneksi HöySällä on varapaitoja, koska numero 16 on merkitty mies.

Ile (runkosarja: 0+1, 2 nollapeliä ja tosi monta huippupelastusta, playoff: 0+0) torjui maalilla vakuuttavasti ja oli joukkueen tuki ja turva mm. kahden nollapelin kautta Yksi syöttöpistekin tuli runkosarjassa ja pisteputki on jo kahden kauden mittainen. Saattoi olla Ilen paras kausi ainakin toimittajan mielestä. 

Joukkueen uusin pelaaja Timon (1 ottelu 0+0) kaudesta jäi käteen kolme vaihtoa ja maksettu lisenssi, josta olikin tällä kertaa hyötyä kerrakseen. 

Tuuraajia tuli ja meni, koska rosteri oli pieni. Kaikki tuuraajat pelasivat loistavasti ja olivat auttamassa HöySän ehkä parasta kautta. Kiitos tuuraajille!

Vielä loppuun kiitos kaudesta ja ensi kaudella sitten tuodaan pytty kotiin. Omatoiminen talvitreeniohjelma tulee sitten faksina talven aikana!