Henkilökuvassa ex-HöySä Jukka Haikara

Nohevien opiskelijapoikasten innostuksesta HöySä perusti kaukalopallojoukkueen kuutosdivariin vuonna 2003. Viidakkorumpua ei ehditty kauan paukuttaa kun kasassa oli 16 pelaajasopimusta ja kokemusta yläasteen liikuntatunneilta Norjan Elitserieniin. Yksi kaukiksen keltanokista, maanmittarin urasta haavellut Jukka Haikara, iski HöySän historian ensimmäisen virallisen kaukismaalin Hyrylän peltihallissa 22.9.2003, numeroin 13-5 päättyneessä voitto-ottelussa. Siitä lähti käyntiin HöySän nousu aina kolmosdivariin asti.

Terve Jukkis!
 
Mitäs Jukkis tulee mieleen oheisesta kuvasta? Onko mielikuvaa missä ja koska otettu?

Vahvasti näyttää joltakin pääkaupunkiseudun jäähalleista, veikkaan Pirkkolaa. Taitaa olla loppupelit kyseessä. Eikös nekin menneet nahinaksi lopussa? Eipä tuosta mitään muuta erityistä mieleen tule. Aika amatöörimäiseltä touhulta näyttää. Ja sitä se olikin.

 

 

 

 

Miten hyvin historiallinen avausmaali on jäänyt mieleen ja vieläkö kyseinen pallo on takan reunalla?

En todellakaan muista kyseistä maalia. Saattoi olla suupaisu viivasta, sellainen jota yritin kohottaa. Enpä ole kaukalopalloon koskenut Höysän jälkeen lainkaan.

(Tarkennuksena että olihan se armoton pommi suoraan vastapalloon. Eikä yllätys myöskään ollut se että syöttäjän toimi Olli, joka pakkiparin ominaisuudessa hääri taas kerran vastustajan (!) maalintakana.)

Taru HöySässä loppui ensimmäisen kauden jälkeen, mutta meriittilistalta löytyy myös kyseisen kauden ahkerin 2-minuuttisten ottaja. HöySä sai kyseisellä kaudella joukkueena Fair Play -palkinnon, joten koitko saaneesi erotuomareilta erityiskohtelua vai miten näin pääsi käymään?

Miten kaukalopallossa pystyy loppujen lopuksi puolustamaan rikkomatta? Pitäisi varmaan osata luistella.
Joka tapauksessa olin vahvasti sivustakärsijänä ja -katselijana muiden sikaillessa. Esimerkiksi Elomaa oli ihan hullu.

Nykyään perheesi kasvaa Jyväskylän maisemissa. Miten on innokkaan hokimiehen harrastusten käynyt?

Edelleen yritän pelailla viikottain kiekkoa ja sählyä. En tiedä johtuuko iästä vai mistä, mutta olen aiempaakin huonompi.
Jonkilainen vaikutus oli omakotitalon rakentamisella, joka vei aikaa ja vastoin odotuksia lisäsi elopainoa.
 
Vieläkö viime vuosina on Espoosta saapunut pizzalähetyksiä jääkiekon SM-liigakauden päättyessä?

Ihan normaalisti. Vuosittain. Jyppi jyrää hienosti ja taantumiselle ei näy mitään merkkejä. Ydinporukka Seppänen, Tyni ja RD ovat luoneet sellaisen dynastian, jolle ei näy loppua.

Toissa vuoden mestaruus oli ylivoimaisesti suurimpia ja hienoimpia suomalaisia urheilutapahtumia. Ojentajakin voisi vierailla täällä päin useammin. On nimittäin aika hankalaa tumpata aina yhdellä kertaa useampi maksettu pizza.

Ojentajalle vielä vinkki TVO:n työväenjoukkueen kannattamisesta, että Somerolaisena olisit ihan hyvin voinut valita toisinkin.
 
Jukkiksen piiskaa saivat monet vastustajan maalivahdit pelätä ja tarinan mukaan sählypallo saatiin halki 200 km/n nopeudella ja väärän puoleisella mailalla. Pitävätkö huhut paikkansa?

Täytyy myöntää, että laukaus lähti joskus ihan hyvin... kunhan vain oli aikaa virittää. Jokainen osaa jotakin, jotenkin.
 
Löytyykö tähän loppuun vielä mitään mieleenpainuvimpaa kommellusta tai tapahtumia HöySän ajalta?

Ylivoimaisesti mieleenpainuvimmat kommellukset oli tietysti Ojentajan jalkakikat alimpana miehenä. Useimmiten taisi onnistua ja hölmistynyt vastustaja höntyili väärään suuntaan. Joskus kävi myös niin, että tilanteen jälkeen vastustaja höntyili pallon kanssa ihan oikeaan suuntaan.

Yleisesti ottaen joukkuehan koostui melkoisista kukkopojista ja voittamisen kulttuuri oli vahvasti läsnä alusta alkaen. Kaikesta huolimatta isot egot eivät törmänneet muihin kuin kaukalon laitoihin ja vastustajiin. Hauskaa oli.

(Ojentajahan on tietysti Höysän kunnioitettu ja arvostettu manageri Marek. Nimi juontaa siitä, kun hän koulun salilla reenasi ainoastaan ja vain jo valmiiksi valtavia ojentajalihaksiaan. (Penkiltä ei silti noussut juuri mitään.))