Pelaajahaastattelu: Patrik Pousi23.02.2010
HöySän kaukalonlaitatoimituksen haastatteluun on saapunut Patrik Pousi. Terve Patu, mitkä tunnelmat? - Silloin keväällä -95 Panu ja toinen KaPa-veteraani pikkuserkkumme Kimmo olivat pyörineet nyt jo edesmenneessä Konalan Arena-Centerissä ja ihan sattumalta päätyneet pelailemaan HöySän treeneihin. HöySä oli vuoden verran pelannut uutta V-divaria ja treeneihin kuulemma kaivattiin kesäksi lisää porukkaa ja niinpä minäkin olin sitten seuraavalla kerralla mukana. Ehkä autokuskin roolikin vähän vaikutti. Joka tapauksessa HöySä vaikutti huomattavasti potentiaalisemmalta joukkueelta kuin KaPa, porukka oli mukava ja kesän jälkeen pelasimme itsemme Panun kanssa HöySän kokoonpanoon. Olimme reilusti nuorimpia koko joukkueessa, etenkin Panu, joka oli silloin vasta 15. Muuten HöySä oli muutamaa poikkeusta lukuunottamatta lähinnä SSM:n työntekijöistä koostuva porukka. Kerro kolme mieleenpainuvinta hetkeä/ tapahtumaa HöySä-vuosien varrelta? - Yksi mieleenpainunut tapahtuma kävi joskus 90-luvun lopulla, kun olimme pelaamassa turnausta Porvoossa. Turnauksen ensimmäistä peliä oli jäljellä muutama sekunti ja olimme juuri tehneet tyhjiin lukemiksi jotain 6-2. Jäljellä oli enää muodollinen aloitus, jonka vastustaja päättikin ottaa astetta kovemmin ja ohimennen pisti kyynärpäällä nenäni muusiksi. Verilammikon putsauksen jälkeen kävimme silloisen HöySän kapteenin ja puheenjohtajan Jyrki Nygårdin kanssa toteamassa Porvoon sairaalan päivystyksen olevan sunnuntaina kiinni, joten ei auttanut muu kuin nenän suoristus omin voimin, vähän laastaria päälle ja kentälle taas seuraavaan peliin. Ja taisi siitäkin voitto tulla. - Yksi värikäs tapahtuma taisi olla jokunen kausi tuon Porvoon turnauksen jälkeen, kun pari höysäläistä, joiden nimet jätetään nyt tässä mainitsematta, oli saanut katsomoon pari naispuolista fania. Oli tainnut naisille maistua muutama siideri liikaa, sillä kannustus yltyi siinä määrin, että joku kutsui poliisit paikalle. Episodi päättyi lopulta siihen, että poliisin saattamana toinen naisista kompuroi ja laski lopulta kentän yläpuolella olleen kahvilan portaita liukumäkeä. Muita faneja meillä ei ole sitten ollutkaan, mutta parempi tuokin, kuin ei mitään. - Sitten tietenkin valmentajat ovat tuoneet aina omat mausteensa soppaan. Riikosen Matti oli pitkään pelaajavalmentaja ja hän omasi erittäin hyökkäysvoittoisen pelifilosofian ja aika pitkälle samoin ajattelen pelistä itsekin. Matilla oli loistava pelisilmä ja laukaus ja hän kannusti aina ajattelemaan peliä pari siirtoa ja syöttöä eteenpäin. Henkka Salminen oli myös värikäs hahmo niin kentällä kuin etenkin sen ulkopuolella. Mielenkiintoinen ajanjakso oli myös kun entinen maajoukkuemaalivahti Jan Gråsten toimi hetken aikaa HöySässä pelaajavalmentajana. Pelasin paljon Janin ja toisen entisen liigapelaajan Janne Liesivaaran kanssa samassa ketjussa ja henkilökohtaisesti tuntui, että Gråstenin aikana kehityin eniten pelaajana ja joukkuepelaamiseen tuli paljon uusia näkökulmia. Jan oli maalivahtitaustasta huolimatta erittäin hyvä myös kentällä ja jotain oli selvästi tarttunut liiga- ja maajoukkuetreeneistä kenttäpelaajiakin ajatellen. - Nykyinen valmentaja Terho Laaksonen on tuonut mukanaan tosi selkeän peruspelin. Aiemmin HöySä oli lähinnä vastahyökkäysjoukkue ilman se kummempaa pelisysteemiä, kun nykyään HöySä pystyy ajoittain jo ihan kelvolliseen pallonhallintaankin. Siinä mielessä HöySä on pari viime kautta ollut pelillisesti parhaimmillaan. Ossi Hyyti Olli Honkanen Marko Lehtinen Jani Kuusela |