Juha Männikön edelleen kuumeillessa aivan optimiketjuja ei saatu kasaan, mutta otteluun lähdettiin kolmella vitjalla ja kahdella pakkiparilla Mikon hoitaessa torjuntavastuun.

Kenellekään ei lopulta tullut yllätyksenä, että otteluruuhkan ja loukkaantumisten takia, oli FBT Porin ykköskenttä jätetty kotiin nuolemaan haavojaan. Näin ollen vähemmän liigassa peliaikaa saaneet, mutta toisaalta varmasti nälkäisemmät nuoret saivat tilaisuuden näyttää kykynsä. 

Ensimmäinen erä mentiin yllättävänkin tasaisissa merkeissä tarkan puolustuksen kautta. Ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin todelliset tekopaikat menivät ehkä jopa niukasti HöySälle ja maaliton pysyi taululle aina erän viimeisille minuuteille asti. Mikko yllätettiin maalillaan ajassa 16.32, kun porilaispuolustajan tyylikäs kiertorannari puolesta kentästä putosi aivan oikeaan ylänurkkaan.

Vielä minuuttia ennen erän päätöstä HöySä uinui pahasti kulmavaparissa ja vastustaja jätettiin ilman edes mitään kuviota aivan vapaaksi parhaalle sektorille. Kaiken lisäksi tyhjälle takatolpalle laitettu syöttö kimposi kuitenkin Simon kantapäästä omaan maaliin. Erän viimeiset 20 sekuntia porilaiset pyörittivät ylivoimaa siirretyn rangaistuksen takia, mutta ne kestettiin ja kongi kolahti 0-2 lukemissa.

HöySä aloitti erän erinomaisella alivoimalla, mutta lopulta nelikko passivoitui liikaa. Näennäinen vedon peitto ei riittänyt ja pallo löytyi alanurkasta. Lähes poikkeuksetta HöySän saamat hyökkäykset päättyivät tuloksetta ja lopulta pahaan vastaiskuun, joista erän puolivälissä yhdessä sitten helähti 0-4.

Kolmannen erän alkuminuuteilla toivo heräsi kun kuparinen saatiin lopulta rikki. Arto ja ylös noussut Sakke tuplasivat keskialueella vastustajan ja pallo ajautui lopulta Sakelle joka hieman yllättäen olikin lopulta nokikkain maalivahdin. Kylmänviileä perinteinen suupaisu ja yleisö pääsi vihdoin tuulettamaan. Vielä toivo elää!

Heti maalin jälkeen innokkuus kostautui, kun Lasse sai kyseenalaisen jäähyn selkään taklaamisesta. Tuomarin kommentti "Liigassa en olis viheltänyt" ei paljon lämmittänyt, mutta jäähy tuli ja meni ilman tehomerkintöjä. HöySä pystyi luomaan muutaman vaarallisen hässäkän ja vetopaikan, mutta kolmannestakaan reboundista ei saatu maalia.

Erän loppua kohden alkoi hyytymisen merkkejä jo höysäläisillä näkyä. Parhaiten se alkoi näkyä keskittymisessä ja musta kaksi minuuttinen viimeisen erän puolivälissä ratkaisi lopullisesti pelin. Ensin löysän puolustamisen ja perään räikeän vaihtovirheen porilaiset käyttivät armotta hyväkseen. Loppulukemat lyötiin vielä viisi sekuntia ennen summeria hieman onnekkaasti kahdella nollaa vastaan saadusta hyökkäyksestä.

Vaikka loppulukemat olivat tylyt, oli HöySän esitys kaikkea muuta kun huono. Kovasta vastuksesta johtuen löytyi selvästi motivaatiota pelata kurinalaisesti ja alusta loppuun tasapainoisen eheä ottelu. Sama mentaliteelitetti tulisi saada mukaan kolmosenkin peleihin. Vastustaja pyöritti peliä suuren osan ajasta mielinmäärin, mutta HöySän taktiikka toimi. HöySä tukki tehokkaasti keskustan ja peli pyöritettiin lähinnä kentän laidoilla. Taistelumentaliteetista kertovat myös kesken loppuneet jääpussit, vaikka itse ottelu oli varsin siisti.

Vastustaja oli parempi niin ennen kuin jälkeenkin pelin ja ratkaisupaikoissa se varsinkin tuli esiin. Vetojen ja syöttöjen laatu ei HöySällä riittänyt todelliseen haastamiseen kun taas vastustaja rankaisi virheistä järjestäen.

Porilaisille reissu tuskin oli opettavainen "elämysmatka", mutta HöySä sai mitä halusi. Rokki soi, mahdollisuus motivoi ja jopa jokunen kannattakin saatiin halliin. Hermanni Pulkkisen Pori-historiikit jäi harmittavasti väliin puoliaikapalaverien takia, mutta Dingon tahdit kuultiin pukukopissa asti.

Tappiosta viis, HöySä kiittää hyvää vastusta ja ennenkaikkea kannattajiaan vankkumattomasta tuesta. Vastaavia pelejä soisi lisää, sillä harvoin on 1-8 tappio niskassa lähdetty hallilta yhdessä hymyssä suin ja luottavaisena kohti uusia seikkailuja.